Suomen historiaa

Raatteen tien taistelu käytiin talvisodassa suomen ja neuvostoliiton välillä alkuvuodesta 1940 osana suomussalmen taistelua. 
7. joulukuuta neuvostoliiton 163 . divisioona on vallannut suomussalmen ja ukrainalainen 44. divisioona tuhosi suomussalmelle johtavalle raatteentielle  44.divisoonan eli niin sanotun sinisen divisioonan. neuvostojoukkojen tavoitteena oli saavuttaa oulu ja katkaista suomi keskeltä. tällöin pohjoisen taistelut olisivat ratkenneet helposti ja joukot olisivat voineet keskittyä etelä-suomen valtaamiseen. suomi olisi menettänyt maarajan ruotsiin. 

Kartanoita

isoja, pieniä , suuria , vanhoja , 

hylättyjä kartanoita. 

 tässä alemmassa on kuvattu kristallin musa videota rahaa palaa. 

Suomenlinna

Suomenlinna (ruots. Sveaborg) on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus, jonka rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748. Historiallisena muistomerkkinä ja nähtävyytenä sen kulttuurillinenarvo on merkittävä, ja se on vahva osa Helsingin identiteettiä. Suomenlinna tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsinkielisen nimensä Sveaborg mukaan Viaporina.

Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon. Se on myös kylämäinen kaupunginosa, jossa asuu noin 800 helsinkiläistä

Suomenlinna on Suomen suosituimpia matkailukohteita. Saarella on vuosittain satoja tuhansia kävijöitä; vuonna 2009 tehty kävijäennätys oli 713 000 vierailijaa. Suomenlinnassa järjestetään useita konsertteja ja kulttuuritapahtumia, muun muassa Viapori Jazz. Saarilla sijaitsee runsaasti erilaisia kahviloita ja ravintoloita. Suomenlinnaa kunnostaa ja ylläpitää Suomenlinnan hoitokunta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto. Nykyisin ainoa sotilaallinen laitos saarilla on Pikku-Mustasaarella sijaitseva Merisotakoulu.

Suomenlinnassa, Ison-Mustasaaren eteläkärjessä, sijaitsee myös Rikos­seuraamus­laitoksen alainen, vuonna 1971 perustettu Suomenlinnan vankila. Keskeinen osa muurien ja vallien rakennusten korjaustyöstä tehdään vankityönä. Suomenlinnassa työskentelee 70 vankia.

Nähtävyyksiä 

Etenkin kesäiseen aikaan Suomenlinna on erityisen suosittu nähtävyys Helsingissä vieraileville turisteille, kuten myös Helsingin asukkaille. Kesäpäivän viettoa ja auringonottoa varten linnoitussaarilla on uimaranta, useita nurmikoita sekä lukuisia kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita.

Kuninkaanportti on Suomenlinnan eteläkärjessä, Kustaanmiekan salmen rannalla sijaitseva portti Suomenlinnaan. Se oli alkuaan Suomenlinnan linnakkeen ensisijainen sisäänkäynti, ja sitä pidetään yleisesti Suomenlinnan tunnuksena. Sen kuva oli vuosina 1986–2002 myös tuhannen markan setelissä.

Suuri linnanpiha Susisaaressa ympäröivine rakennuksineen on linnoituksen vanha hallinnollinen keskus. Bastionien Ekeblad ja Höpken väliin jäänyt osa muutettiin 1750-luvun alussa Suomen ensimmäiseksi myöhäisbarokin sommitteluperiaatteita soveltavaksi monumentaaliaukioksi. Keskellä aukiota on Augustin Ehrensvärdin hautamuistomerkki, jonka hautaholvin päätekiven Kustaa III muurasi itse 5. heinäkuuta 1783. Graniittipaaden veisti Nils Stenstam. Osa aukiota ympäröineistä rakennuksista tuhoutui Krimin sodan tykistötulituksissa, mutta jäljelle jäi muun muassa komendantin talo, jossa on nykyisin Ehrensvärd-museo. Linnanpihaa reunustaa myös niin kutsuttu Paikallismajurin talo, joka on Suomenlinnan ja koko Helsingin vanhin linnoituslaitteista erillään sijaitseva hyötyrakennus.

Suomenlinnan kirkko sijaitsee Isossa Mustasaaressa. Se rakennettiin 1850–1854 ortodoksiseen tyyliin sipulitorneineen, mutta muutettiin 1920-luvulla nykyiseen luterilaiseen asuunsa.Kirkon tornissa on majakka, joka vilkuttaa neljää lyhyttä välkähdystä, joka on Morse-aakkosina H kuten Helsinki.

Museosukellusvene Vesikko on sijoitettu Susisaaren kaakkoiskärkeen. Vesikko valmistui vuonna 1933 ja palveli Suomen merivoimissa talvi- ja jatkosodan aikana.

Rantakasarmi Vaaleanpunaiseksi rapattu rantakasarmi on linnoituksen venäläisellä kaudella rakennettu pääportti. Rantakasarmin itäpäädyn tiloissa on äänitysstudio ja työhuoneita. Länsipäädyssä sijaitsevat panimon tilat, ravintola sekä Helsingin taiteilijaseuran galleria.

Kruunulinna Ehrensvärd Kruunulinna Ehrensvärd on varustustyyppi, joka muodostuu kahdesta siipirakennuksesta ja niiden välisestä puolustusrintamasta. Ruotsin kuningas Kustaa III laski kruunulinnan peruskiven vuonna 1775. Kruunulinna suojasi telakka-aluetta ja varikkoa ja sen molempiin siipiin oli sijoitettu telakan tuotantoa ja toimistoja. Nykyisin Kruunulinna Ehrensvärdissä sijaitsevat muun muassa Suomenlinnan hoitokunnan toimisto, päiväkoti, asuntoja sekä yleisölle juhla- ja kokouskäyttöön vuokrattavat Pirunkirkon juhlasali ja Pajasali.

Bastioni Zander Bastioni Zanderilla on liehunut linnoituksen lippu koko linnoituksen historian ajan. Bastioni Zander rakennettiin vuosina 1748-50 osaksi neljän bastionin linnoitusketjua.

Tunnelit, joita on etenkin Kustaanmiekalla sekä Susisaarella, ovat suosittuja. Osa niistä on suljettu sortumavaaran takia. Muissa tunneleissa liikkuminen on sallittua. Tunneleita ei ole valaistu.

Kajaanin linna

Kajaanin linnan historiaa

Kajaanin linna rakennettiin kuningas Kaarle IX:n käskystä Ämmäkosken saareen vuosien 1604-19 aikana. Harmaakiviseen kehämuuriin liittyi kaksi pyöreää tykkitornia, joista ylävirran puoleinen oli vahvistettu kahdella nelikulmaisella linnakkeella. Sisäpihalla elettiin puutaloissa.

1660-luvulla aikana linna uudistettiin täysin Pietari Brahen toimesta. Sisäpihan puutalot korvattiin kivitaloilla ja linnan puolustuskykyä parannettiin.

Kajaanin linnaa ei käytetty pitkään. Vuonna 1716 Suuren Pohjan sodan aikana venäläiset valtasivat linnan ja räjäyttivät sen. Muurit ja niiden päällä olleet maavallit romahtivat ja täyttivät linnanraunion.

Rauniota restauroitiin ensimmäisen kerran vuosina 1890 - 1892. Sortuneita kivimuureja paikattiin tiilimuurauksella, mitä pidettiin jälkikäteen virheenä.

Vuonna 1936 raunion päälle alettiin rakentaa uutta betonista maantiesiltaa. Linnanraunion keskelle kaivetusta perustuskuopasta löytyi Brahen lahjoittama marmoritaulu, mikä herätti maanlaajuista huomiota ja vaatimuksen kaivaa raunio esiin. Seuraavana vuonna raunio tyhjennettiin maasta ja muureja korjattiin ja täydennettiin.

Kainuu 1600-luvulla

Kainuu oli 1500-luvulla levotonta rajaseutua, jonka asuttamisesta sekä Ruotsi että Venäjä kilpailivat. Kajaanin linna rakennettiin 1600-luvun alussa Ruotsin valtakunnan koillisosan turvaksi ja hallinnolliseksi keskukseksi. Kaukainen erämaalinna toimi myös vankilana ja karkotuspaikkana aikakauden poliittisille vangeille, joista tunnetuimpia ovat historioitsijaJohannes Messenius ja runoilija Lars Vivallius.

Kajaanin vapaaherrakunta läänitettiin vuonna 1650 kreivi Per Brahelle, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637-1640 ja 1648- 1654. Brahe kehitti maan hallintoa ja kulkuyhteyksiä, perusti useita kaupunkeja ja yliopiston Turkuun.

Kolmannella Kainuuseen suuntautuneella matkallaan vuonna 1651 Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin. Vaatimattomista hirsirakennuksista koostuva kaupunki rakentui tiukan ruutukaavan mukaan ja sitä ympäröivät tulliaidat. Asukkaita oli aluksi vain muutamia satoja.

Linnan arki

FT, arkeologi Georg Haggrén

Alkuvuosina Kajaanin linnalla ja Oulun linnalla oli yhteiset tilit, päällystö sekä miehistö. Esimerkiksi vuonna 1611 linnan henkilökuntaan kuuluivat varusväen päällikön lisäksi kaksi tykkimiestä, luutnantti, vänrikki, katselmuskirjuri, vahtipäällikkö, kalkinpolttaja, tiilenlyöjä, seppä, kalastaja ja proomuluotsi. Kajaanin linnaa käytettiin myös sotajoukkojen tilapäiseen majoittamiseen. Vuonna 1618 linnassa oli linnanpäällikkö Helge Jesperssonin lisäksi jo 48 sotilasta ja kaksi vahtimestaria. Vuonna 1620 varusväen joukko oli pienentynyt neljään päällystön edustajaan ja 24 sotilaaseen.

Kajaanin linna keräsi talonpojilta veroja, joilla katettiin myös osa ylläpitokuluista. Linna pyrki olemaan omavarainen ja sillä oli oma latokartano ruuan tuottamista varten. Linnan päällystön että tavallisten sotilaiden ruoka perustui viljaan, olueen, voihin, suolaan, kuivattuun lihaan sekä suola- ja kapakalaan. Vaihtelua tarjosivat tuore kala ja riista. Katovuosina linnassakin nähtiin nälkää.

Inventaarioluetteloissa on maininta linnan lähistöllä olleesta omasta mallastuvasta. Tämän avulla pidettiin huolta päivittäisenä juomana nautitun oluen saatavuudesta. Ruokaa säilytettiin linnan eteläpuolella olevissa muona-aitoissa. Niiden läheisyydessä sijaitsi myös jauhomylly ja pesutupa. Linnan ulkopuolella oli leivintupa ja pohjoispuolella vuoden 1621 aikoihin navetat ja tallit. Talleista löytyivät paikat kuudelletoista hevoselle. Ajoittain linnassa toimivat myös oma välskäri eli lääkäri ja venäjänkielen tulkki.

Linnanraunion varhaiset restauroinnit

Kajaanin linna oli 1800-luvun lopulla ollut raunioina lähes kaksisataa vuotta. Linnan pohja ja huoneet olivat vuoden 1716 räjähdyksen ja tulipalon jäljiltä edelleen metrien paksuisen maa- ja kivikerroksen peitossa. Linnan muurit alkoivat olla jo niin huonossa kunnossa, että niiden pelättiin sortuvan virtaan.

Korjaustöihin ryhdyttiin vuonna 1890 senaatin myöntämän määrärahan turvin. Lisäksi korjaustöiden varsinainen suorittaja, Yleisten rakennusten ylihallitus, käytti restaurointiin omia varojaan. Linnan restaurointisuunnitelman laati aikansa tunnetuin restaurointiarkkitehti Jac. Ahrenberg.

Kesinä 1890-1892 tehdyt korjaus- ja kaivaustyöt linnalla toteutettiin kehnoin menetelmin: sortumia paikattiin tiilimuureilla ja raunioita madallettiin. Läntinen torni tyhjennettiin maasta ja talteen otettiin noin 500 metalliesinettä. Vuosina 1910-11 raunioita kunnostettiin jälleen, mutta tiilipaikkaukset jätettiin odottamaan.

Rakennushistorian aikajana

Tällä aikajanalla on esitetty linnan tärkeimpiä rakennus- ja muutosvaiheita sekä niistä kertovia dokumentteja. Kirjeiden, valokuvien ja muiden dokumenttien avulla tutkijat voivat tehdä päätelmiä siitä, millainen linna on ollut missäkin vaiheessa. Pikkukuvakkeista pääset tutustumaan dokumentteihin tarkemmin.

Rakennusvaiheista kertovat kolmiulotteiset mallit on tehnyt arkeologi Kari Uotila.

Vuosi	Tapahtuma
1595	Täyssinän rauha
1604	Linnan perustustyöt alkavat
1605	Kaarle IX antaa käskynhaltija Isach Behmille määräyksen, että linnoitukseen, jota on äskettäin alettu rakentaa Vuohenginkoskeen, on rakennettava kehämuuri. Samaan aikaan aletaan rakentaa Oulun linnaa. Linnoilla on aluksi yhteinen käskynhaltija ja työväki.
1606	Kalkkiesiintymä on löytynyt 3 peninkulman päässä linnasta. Savea tiilenvalmistukseen etsitään.
1607	Tukholmasta lähetetään muurarimestari Isach Rasmusson, joka työskentelee linnassa kunnes sokeutuu 1614. Hänellä on apuna kaksi kisälliä. Kaarle IX määrää, että Vuohenginkosken linnan nimeksi tulee Caijaneborg. Perustukset valmistuvat syksyllä 1607. Behm lähettää kuninkaalle kirjeessään linnan pohjapiirustuksen. Kaarle-herttua lähettää oman suunnitelmansa, jossa on muutoksia Behmin versioon. Kumpikaan piirustus ei valitettavasti ole säilynyt.
1608	Kaarle IX on luvannut, että Behm saa heti kevään koittaessa pyytämänsä tiilenpolttajan ja sahamestarin sekä tarvikkeita.
1610	Käskynhaltijaksi tulee Erich Hare. Behm vangitaan ja viedään Tukholmaan. Linnalla on oma latokartano.
1611	Linnaan hankitaan lukot. Rakennustyöt keskittyvät jatkossa Oulun linnaan. Linnassa tehdään inventaario, rakennuksia ei mainita.
1612	Linnassa aloittaa tiilenpolttaja, joka jatkaa vuoteen 1623 saakka.
1615	Lasimestari Per Nilsson on tehnyt 40 uutta ja vaihtanut 40 vanhaa ikkunaa Oulun ja Kajaanin linnoissa.
1616	Kustaa II Adolf lähettää Kajaanin linnaan Johannes Messeniuksen ja tämän vaimon, jolla on lupa seurata miestään. Linnassa tehdään inventaario (1616-1617)
1617	Stolbovan rauha, Kajaanin linnan sotilaallinen merkitys vähenee. Erämaalinnasta tulee enemmän hallinnollinen keskus ja karkotuspaikka. Muurarimestari Clemet Kesare muuraa 10 viikon ajan Kajaanin linnan muureja ja rintavarustusta. Kehämuuria ja yhtä pyörötornia muurataan ja parannellaan.
1618	Kellari ja sen päällä oleva puurakennus valmistuvat. Lasimestari Lars Biörsson on molemmilla linnoilla korjannut tai tehnyt yhteensä 32 lasi-ikkunaa.
1619	Kustaa II Adolf määrää, että linnan rakennustyöt on lopetettava. Linnassa tehdään inventaario (1618-1619)
1620	Linnassa tehdään inventaario
1621	Lars Thomasson (Murmästare) muuraa Kajaanin linnassa kaksi savupiippua ja yhden leivinuunin sekä linnan alimmat ampuma-aukot umpeen.
1648	Linnalla mainitaan olevan kirkko, mahdollisesti linnan ulkopuolella.
1650	Kainuun vapaaherrakunta läänitetään Pietari Brahelle
1650 - 60	Linnan päällikkönä ja vapaaherrakunnan hopmannina Zachris Palmbaum
1652	Brahe antaa Zachris Palmbaumlle määräyksen parantaa linnaa
1656	Linnan puolustuskykyä parannetaan
1659	Kajaanin kaupungin asemapiirros
1660	Uusi hopmanni Samuel Lång aloittaa linnan muutostyöt Muurarimestari Olof Mårtensson Raahesta työskentelee linnalla 1660 - 1673
1661	Komendantin rakennus valmistuu
1662	Kansliarakennus valmistuu
1663	Linnassa tehdään inventaario Etelämuurin sisäpuolelta puretaan puutalot ja porttiholvi.
1664	Kirkkorakennus ja Vartiorakennus valmistuvat.
1665	Sisäpihan puoleisia muureja korotetaan, tehdään maavalleja ja sisustetaan huoneita.
1666	Länsirundeli korotetaan
	Brahe toimittaa linnaan marmoritaulut, jotka muurataan kuitenkin vasta seuraavana vuonna.
1667	Paaluvarustus ja portit uusitaan
1669	Itärundelin palkit korjataan. Yötupaa (?) muurataan
1672	Yötupaa (Suuri sali?) muurataan.
1680	Läänitys peruutetaan
	Linnasta laaditaan pohjapiirustus, ehkä inventaarioon 1681 liittyen.
1681	Linnassa tehdään inventaario
1712	Venäläiset yrittävät vallata linnan
1714	Linnanpäällikkö Meurman vahvistaa linnaa - torneja madalletaan ja niiden päälle rakennetaan patterit? - linnan ympärille rakennetaan uusi esivarustus, virtaan kiviarkku ja linnan sivuille espanjalaiset ratsut.
1716	Venäläiset räjäyttävät linnan
1721	Uudenkaupungin rauha - linna siirtyy takaisin ruotsalaisille
1729	Linnan korjaussuunnitelma
1745	L.H. Bakmanin mittauspiirustus ja selostus linnan vaurioista
1754	Korjaussuunnitelma?
1790-luku	Linnassa toimii edelleen pieni varuskunta
1809	Suomi liitetään Venäjään - linna menettää sotilaallisen merkityksensä lopullisesti
1819	Aleksanteri I vierailee linnanraunioilla.
1829	L.H. Backmanin kertomus
1845 - 1936	Linnanraunion päälle rakennetaan puusilta - siltaa ylläpidetään ja korjataan kunnes betonisilta rakennetaan vuonna 1936
1846	Tervakanava rakennetaan
1884	Arkkitehti J. Lybeck tutkii ja mittaa raunioita Oulun läänin kuvernöörin pyynnöstä
1886	Hannes Gebhard lähestyy valtionarkeologi J.R.Aspelinia Kajaanin linnanraunioista huolestuneena. Myös Kajaanin kaupunginvaltuutetut lähettävät toimikunnalle kirjeen. Muinaistieteellinen toimikunta tekee keisarilliselle senaatille esityksen linnanraunioiden korjaustöiden suunnittelusta.
1889	Jac. Ahrenberg laatii linnanraunioiden restaurointisuunnitelman. - korjauksessa tulisi käyttää alkuperäisiä materiaaleja, sisemmät muurinosat tulisi paljastaa poistamalla ylimääräinen maa linnan sisältä, muurit tulisi suojata tulevia tuhoja vastaan sementoinnilla ja linna tulisi pitää mahdollisimman alkuperäisen kaltaisena.
1890 -1892	Linnanrauniota korjataan - länsirundelin muureja madalletaan - muureja paikataan tiilimuurauksella
1909 - 1911	Linnanrauniota korjataan - kalkkitornia ja vankitornia vahvistetaan ja korjataan - 1890-luvulla tehdyt tiilirakenteet päätetään jättää paikoilleen, vaikka niitä paheksutaankin - kellari puhdistetaan ja suljetaan ristikko-ovella
1917	Ämmäkosken voimala valmistuu - vedenpinta nousee n. 1,5 metriä
1936	Maantiesillan rakennustyö alkaa - Vanhan puusillan viereen rakennetaan varasilta. - Raunioihin kaivetaan maantiesillan maatukia varten perustuskuopat. - Holvihuoneesta löytyy marmoritaulun kappaleita. - Kainuun museoyhdistys lähettää Muinaistieteelliselle Toimikunnalle (nyk. Museovirasto) kirjelmän, jossa pyydetään tarkempia tutkimuskaivauksia ja linnan muurien kunnostamista. - joulukuussa eduskunta myönsi sosiaaliministeri Janhosen esityksestä 125 000 markkaa Kajaanin linnan raunioiden korjaamiseksi.
1937	Linnanraunion restaurointi -raunio tyhjennetään maasta, muureja korjataan ja täydennetään
1938	Korjaustyöt jatkuvat
1939	II maailmansota alkaa
1942	Korjauksia O.E.Kivistön johdolla
1943	Koivukosken voimala valmistuu - vedenpinta laskee
1945	O.E.Kivistön tarkastusmatka - Muurinharjat ilman plambeerausta, aurinko sulattanut aukkoja asfalttieristykseen. Peltiset taulut korjattava ja kalkkikivinen ilmoituslaatta.
1947 - 56	Korjauksia O.E.Kivistön johdolla - Alatorni, Ylätorni, keittiö, huoneiden sisäseinien luhistumat, tuettiin holvinjalkoja, muurien päällystät ja syvennykset reiät täytettiin laastilla.
1969	Linnasta laaditaan mittauspiirustukset
1975 - 77	Museovirasto kunnostaa muureja työllisyystyönä - Museovirasto rakennuttajana ja valvojana, Kajaanin kaupunki rakentajana - muurinharjojen vedeneristys bitumiliuoksella - Linnalla tehdään pohjatutkimus
1976	Linnasaaren itäpäähän tehdään patoseinä
1977	Tie- ja vesirakennuslaitos / Kainuun piiri laatii Ämmäkosken sillan kunnostussuunnitelman
1980 - 82	Museovirasto kunnostaa muureja työllisyystöinä - Museovirasto rakennuttajana ja valvojana, Kajaanin kaupunki rakentajana - 6 - 8 miestä, työt tehdään pääasiassa talvella - muureja syvätäytetään ja saumataan - muurinharjojen vedeneristys bitumiliuoksella - sillalta johtava porras uusitaan - haljenneet katekivet pultataan yläpuoliseen muuriin - kellariholvin päällys uusitaan aaltomineriittilevyllä, joka sorastetaan - rakennetaan kaiteita ja informaatiotaulu - linnan sisäosat tasataan soralla - saaren reunakiveys korjataan
1983	Tervakanava kunnostetaan
1990	Yksityishenkilöt tarjoutuvat rahoittamaan kaivaukset linnalla Bockin saagassa mainitun Kultaisen pukin esiinkaivamiseksi.
1993	Kajaaninjoen varsi määritellään valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi
1994	Tunnelivoimala rakennetaan - räjäytystyön vuoksi raunioiden kuntoa tarkkaillaan
1998	Ympäristövaikutusten arviointi (YVA): "Ajoneuvoliikenteen poisto Kajaaninlinnan raunioilta ja korvaavien yhteyksien rakentaminen"
2000	Rantamuurin kunnostus - urakoitsija Rakennuskorjaus Rainio Oy
2001	Kajaanin kaupunki ja Museovirasto käynnistävät hankesuunnittelun - hankesuunnitelma esitellään eduskunnassa - Museovirasto käynnistää esiselvitykset - maantiesiltaan tehtään vitriinit Kajaanin linnanrauniot kulttuuri- ja matkailukohteena - seminaari Kajaanissa 17.8.2001 Linna- ja linnoitusfoorumi Kajaanissa ja Kuhmossa 17.-18.9.2001
2003 - 2008	Kainuun TE-keskuksen ja Museoviraston rahoittama restaurointihanke käynnistyy - Concretec Oy aloittaa muurinkorjaukset, jotka jatkuvat vuoteen 2007 saakka
2004	Kajaanin linnan 400-vuotisjuhlavuosi - Kajaanin linna 400-vuotta -seminaari 22.4.2004 - Kainuun museo julkaisee Reijo Heikkisen teoksen "Kajaanin linna - västinki vuosisatojen virrassa" - linnanrauniolla tapahtumia - Kajaanin linna -lyhytelokuva - muurinkorjaukset jatkuvat syksyllä
2006	Kajaanin kaupunki rakentaa kävelysillan linnasaarelle
2007	Linnan sisäpiha kivetään
2008	Kajaanin linnanraunioista kertovat verkkosivut ja restaurointiraportti valmistuvat